KÄVELEMME PUUSILTAA PITKIN
Nyt he olivat päässeet puusillalle. Isoveli auttoi tyttöä kiipeämään. "Kiitos, isoveli, kun autoit minut ylös."
He kävelivät puusillalla ja pääsivät sitten alas. He hyppäsivät sieltä, tyttö tietenkin isoveljen avulla. Sitten he näkivät, kun he olivat päässeet sillalta pois, kaverinsa Minnan.
Minna sanoi, että hän oli nähnyt heidän äitinsä, joka oli kiviaidalla varsin kaukana täältä. "Hän itki siellä ja kyseli, oletko nähnyt lapsiani. Minä sanoin, että ikävä kyllä en." Sitten Minna sanoi: "Te tulette minun mukaani. Mennään autolla sinne. Äitini ajaa. Sitten teidän äitinne tulee iloiseksi jälleen, kun näkee teidät. Sitten me mennään kotiin."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti